Ohitettuasi virtuaaliset vahtimme, synnynnäiset suojelijat, toivotan sinut tervetulleeksi pikavisiitille taikka vähän pidemmälle vierailulle virtuaalikennel Carliaan. Ensimmäiseksi voit riisua eteisessä takkisi ja kenkäsi – mutta pidä villasukat jalassa! Lattiatasolla vetää hieman. Minun puolestani saat nyt kierrellä Carlian tiluksilla aivan vapaasti - kunhan muistat koirieni suojeluvaiston. Mikäli sinulla on jotakin sanottavaa tai jokin askarruttaa, voit laittaa viestä sähköpostiini.

Pohjois-Norjan viimassa sijaitsee pieni, täysin virtuaalinen virtuaalikennel – Carlia. En ole sen tarkemmin määrittänyt Carlian kasvatusrotuja, mutta sanottaisiinko, että rotukirjo koostuu mastiffi- ja molossirotujen edustajista, painottuen tiibetinmastiffeihin. Carlian tilat valmistuivat marraskuussa 2009. Kerrottakoon tähän astisen historian merkittävin käänne heti alkukättelyssä: heti joulukuussa 2009 kasvatusrodut vaihtuivat täysin ja paimenten sijasta Carliassa asuukin aiemmin mainittuja mastiffeja.

Terveisin,
Paride ja kumppanit


            Arthur of Pearlia - leonberginkoirauros
            Voczaz Amaranthia - tiibetinmastiffinarttu
            Dotempra's Come Home - tiibetinmastiffinarttu


Päätavoitteeni on kasvattaa henkisesti että fyysisesti terveitä, rodunomaisia ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseen soveltuvia koiria. Vanhemmilta näin ollen vaaditaan jonkin verran menestystä kilpailukentiltä, jotta niillä olisi jotakin annettavaa pennuillensa. Etenkin käyttöpuolen menestys on tärkeää, mutta näyttelyissä menestyminen on suuri plussa pentueita pohtiessa. Pentueiden vanhemmilla ei myöskään saisi olla liian paljoa jälkeläisiä ennestään tai turhan yleinen suku, joka tuskin on mahdollista nän harvinaisten rotujen parissa. Suosin mielelläni evm-sukuisia koiria jalostuksessa.

Myyn pennut rodusta kiinnostuneisiin ja pysyviin koteihin. Pysyvä koti ei toki aina ole mahdollinen, sen tiedän, mutta mikäli tiedostat ostotilanteessa ettei pentu ole saamassa loppuelämänsä kotia, harkitse pennun ottamista uudelleen. Älä kuitenkaan pelkää kertoa minulle, että joudut luopumaan kasvatistani! Sijoitan mahdollisuuksien mukaan jokaisesta pentueesta narttupennun luotettavaan kotiin. Sijoittamisesta sovitaan tarkemmin aina tapauskohtaisesti. Ostotarjouksessa voisit mielellään kertoa pennun tulevaisuudesta, pennun tulevasta kodista, kuvatilanteesta sekä näyttää tulevan kodin. Koiran tulevan kotikennelin ei tarvitse olla vielä valmis, mutta sivunäyttöä haluan nähdä. Kasvateillani ei ole jalostus- tai kisaamispakkoa ja myyn kasvattini mielelläni muunmuassa talleille ja hoitajakenneleihin. Kaikilla kasvateillani on oikeus pieneen pentueeseen ja luotan, että kasvattieni omistajat osaavat harkita hyvän yhdistelmän. Toivoisin saavani kuulla pennun elämästä aina välillä, vaikkapa turrilassa yksärillä tai sähköpostilla.


Jos nyt aloitetaan aivan aakkosten alusta: Carlia on virtuaalikennel. Kaikki on virtuaalista, eivätkä koirien tiedot ja kuvat koske toisiansa missään tapauksessa. Tekstit on myöskin mielikuvituksen tuotetta, eikä meillä oikeasti mitään tiloja Norjassa tai missään muuallakaan ole! Mikäli kuitenkin olet virtuaaliharrastusta vastaan, toivon, että pidät sen omana tietonasi, sillä minä ja monet muut harrastajat todella pidämme virtuaalikoiraharrastamisesta. Virtuaaliharrastuksesta voit lukea lisää tästä, virtuaalisen FCI:n esittelystä. Mikäli sinua askarruttaa jokin asia, joka liittyy virtuaaliharrastukseen tai virtuaalikenneliini voit rohkeasti kysyä esimerkiksi minulta.

Ideointi omasta virtuaalikennelistä alkoi jo lokakuussa 2009 ja marraskuussa huomasin viileillä iltalenkeillä pohtivani nimeä virtuaalikennelille. Nykyisen nimen juuret juontavat mielestäni nätistä kirlia-pokemonista. Alunperin Carliasta piti tulla Cirlia, mutta vähän aikaa pohdittuani ja vaihtoehtoja punnittuani nykyinen nimi miellytti enemän. Tähän päätökseen olenkin ollut todella tyytyväinen, enkä ole onnekseni joutunut katumaan sitä. Alkujen alussa Carliassa kasvatettiin yleisesti ottaen paimenkoiria, mutta huomattuani, että molossi- ja mastiffirodut vetävät minua puoleensa, vuosikymmenen vaihteessa vaihtui myös kasvatusrodut.

Pohjois-Norja lienee laaja käsitys, mutta tässä syrjäisessä, mutta hyvin kotoisassa kylässä ei harrasteta järjestelmällisyyttä, eikä tienviittoja tai postinumeroita ole. Tälle muutaman kymmenen ihmisen asuttamalle pikkukylälle on annettu leikkimielisesti nimeksi Takapajula, jotta korttitervehdykset ja paketit löytäisivät perille. Kulkeminen suurempiin kaupunkeihin on vaivalloista, sillä rajun ilmaston vuoksi tiet ovat usein huonossa kunnossa eikä junia mene kuin aniharvoin ohi, sitäkin harvemmin niitä pysähtyy täällä. Sen lisäksi pääkaupunkilaiset bussiyhtiöt veloittavat ylimääräistä taksaa täkäläisiltä, silla kukapa haluaisi monta kymmentä maalaisjunttia keskelle suurta ihmettä. Kylässä asuu hyvin erilaisia ihmisiä. Täkäläisiä yhdistää vain yksi, mutta merkittävä tekijä – rakkaus eläimiin. Jokaisella kylän asuttajalla on jokin karvainen eläin talossansa, muutamien muksujen lisäksi. Muutin tänne lähipiirini varoitteluista huolimatta pääkaupungista, Oslosta ja olen viihtynyt vallan mainiosti. Tuskinpa koirillakaan on valittamista, kun tilaa on hehtaaritolkulla ja haukkupantoja ei ole tarvittu – eihän meillä ole naapureitakaan.

Kuten kertoilin, tontilla on tilaa reilusti. Se on vahtiviettisille koirille iloitsemisen arvoinen asia, mutta auta armias kun muutamaan kertaan kesässä pitäisi leikata nurmikko. Muuttoa en voisi harkita, vaikka varjopuolia löytyykin. Niin hyvin olen laumoineni viihtynyt täällä!

Tontilta löytyy itse asuinrakennuksen lisäksi ikuinen rakkauteni, tontin ainoa taatusti kuolavapaa tila: kasvihuone! Olen pienestä pitäen harrastanut trooppisten ja ei-niin-trooppisten kasvien kasvattamista ja etenkin rakastamani bonzait viihtyvät kasvihuone oloissa. Kasvihuone on myös hyvin rauhoittava tekijä, sillä vihastuessani koirille voin mennä rauhassa häräilemään toisen harrastukseni parissa. Pihapiirissä sijaitsee myös pieni talli ja haaveena olisikin vielä joskus majoittaa sinne hevosia taikka nikkaroida siitä marsula-kanila. Aika kuitenkin näyttää mitä siitä aikojen saatossa tulee, vai tuleeko siitä mitään. Tallin yhteydessä on liiteri, joka on jaettu puoliksi väiseinällä: toisella puolella on ylimäräistä puutavaraa, saunahalkoja ja seinällä on ripustettuna muunmuassa sahoja. Toinen puoli on pyhitetty täysin koirien turhille ja käytössä olemattomille tavaroille. Koirillehan tarvitsee aina ostaa kaikenlaista ja sitten sitä kertyy.. ymmärrättehän? Koirien puolelta löytyy laatikoittain ylimääräisiä riepuja ja leluja, tusinoittain pantoja ja hihnoja ja tukuittain jättimäisiä koiranruokasäkkejä.

Järjestämme Carliassa aika-ajoin virallisia kilpailuita, jotka ovat rodunomaisia kasvattamammille roduille.

Kilpailut 2010
22.02.2010 20.02.2010 vPEY - kaikki Paride osa T »
20.02.2010 18.02.2010 vAL - maxi Paride T »
18.02.2010 16.02.2010 vPKY - kaikki Paride T »
16.02.2010 14.02.2010 vSPKL - pakk, pajä, pavi Paride »
14.02.2010 12.02.2010 vTL - kaikki Paride »
29.01.2010 27.01.2010 vAL - maxi Paride T »
27.01.2010 25.01.2010 yVNL, ruotsi - kaikki Ks. kutsu »
25.01.2010 18.01.2010 vPEY - peso, pejä, peha Paride T »
22.01.2010 20.01.2010 vTL - kaikki Paride T »
18.01.2010 15.01.2010 vTL - alo, avo, voi Paride T »
Kilpailut 2009
31.12.2009 24.12.2009 vAL - maxi I, II Paride T »
29.12.2009 27.12.2009 vKTL - a, b c Paride T »
28.12.2009 23.12.2009 vPEY - peso, pejä Paride T »

Layout picture © Claudiogennari :: WD and texts Paride